Mitä Ethan tolla tarkottaa?? Mitä muuta muka vois tapahtuu!! Jos Ashia on satutettu he saavat maksaa siitä.
- No mä selitän matkal. Ethan sanoi.
- Minne me mennää?? Kysyin, kun pääsimme autolle. Ethan tuli etupenkille ja Jess meni taakse.
- Haluuks sä mennä poikien luo?? Siel on Lexi ja Lukas. Kysyin.
- Juu voin mä mennä. Mut muistatte sit ilmottaa ku Ash löytyy!! Jess totesi.
- No me soitetaa sit. Ethan sanoi. Jess nyökkäsi ja sanoi meille heipat.
- No sun piti kertoo jotai. Totesin hetken hiljaisuuden jälkeen.
- Nii siis sillo ku se seurusteli Andyn ,siis sen pojan kaa seiskal, ni Andy yritti raiskata Ashin mut ei onnnistunu ku se oli jääny kiinni ja sit se oli sanonu Ashille et se ei saa kertoo kellekkää.. Ethan kertoi.
Katsoin häntä kysyvästi ja hän jatkoi:
- Ja sit ku Ash yritti erota siitä mut Andy pakotti Ashii olee senkaa yhes mut sit mä sai kuulla siit ja.. no.. hakkasin sen.
Miks Ash ei kertonut?? En keksinyt mitään sanottavaa. Olin vihainen ja hämmentynyt.
- Mennää käymää nyt siel Andy luona. Ethan sanoi, kun en ollut vieläkään sanonut mitään. Nyökkäsin vastaukseksi. Ethan kertoi reitin Andyn luokse.
Ashleyn näkökulma:
- Missä mä olen?! Yritin huutaa, mutta en saanut vastausta.
- Kuka sä oot ja miks sä kaappasit mut?! Huusin edelleen.
Kuulin oven avautuvan ja askeleet tulevan minua kohti.
- Eks sä muka muista mua? Miehen ääni sanoi.
- No herra on hyvä ja laittais vaikka ne valot päälle et nään sut! Huusin päin naamaa miehelle.
En saanut vastausta. Pian valot menivät päälle ja näin tutun näköisen miehen, mutta en saanut päähäni kuka tämä oli.
- Tunnistaks nyt? Mies kysyi.
- No en oo varma. Pitäskö? Vastasin.
Mies kaivoi taskustaan kuvan missä olin yhden ex-poikaystäväni Andyn kanssa.
- Andy?! Mi-mitä tää nyt on? Päästä mut pois täält!! Huusin itku kurkussa.
- Hah! Luuleks tosissas et päästäisin? Andy vastasi virnistäen.
- Mulla jäi jotain kesken vuosia sitten. Hän jatkoi.
- Andy oikeest älä. Päästä mut oikeest pois ja unohdetaa tää. Okei? Itkin.
Sitten kuulin ovelta koputusta ja huutoa.
- Ash ooks sä tääl?! Kuulin Harryn äänen.
- Harry auta!! Huusin.
- Se ei voi auttaa sua. Andy virnisti ja lähti kävelemään ovelle.
-Se hakkaa sut! Sä et voi sil mitää! Huusin Andyn perään.
- Hah niin varmaa.
Andy avasi oven ja sai nyrkin suoraan naamaan.
- Andy kannattais uskoo mun naista! Harry vinkkasi ja potkaisi Andyn maahan. Harry oli tulossa minun luo, mutta Andy nousi maasta.
- Har.. Olin juuri sanomassa, kun huomasin Andyn olevan taas maassa. Ethan oli kampannut Andyn ja nyt Ethan piti Andyä maassa makaamassa. Harry otti minut kainaloonsa.
- Ooks sä kunnos?? Hän kysyi. Nyökkäsin ja pussasin Harryä poskelle.
- Mee autoo me tullaan peräs. Ethan sanoi. Harry jäi Ethanin kanssa odottamaan poliiseja ja minä menin autoon. Olin järkyttynyt ja todella väsynyt. Katsoin kelloa. Kohta puoli yksi yöllä. Missäköhän Jess on?? Päätin heti soittaa hänelle.
-Herrajumala sä oot elossa!! Tiiäks sä kuinka huolissaa mä ja pojat ollaa oltu?!? Jess huudahti heti, kun vastasin.
- Joo. Sanoin hiljaa, sillä minua itketti vieläkin. Kerroin, että olemme tulossa kohta.
Silmäni eivät enää pysyneet auki vaan menivät kiinni. Pian olin nukahtanut.
Ethanin näkökulma:
Ash oli nukahtanut auton takapenkille. Hän oli ihan varmasti järkyttynyt. Poliisit hakivat Andyn pois.
- Onneks tultii ajois. Sanoin Harrylle.
- Mm.. Harry mumisi.
- Mä voin ajaa. Totesin. Harry antoi minulle auton avaimet ja meni 'pelkääjän' paikalle. Katsoin Ashleytä peilin kautta nopeasti. Hän näytti niin ihanalta. Okei pakko myöntää, onha minulla vieläkin tunteita Ashiä kohtaan.
- Pidä huolta Ashist. Älä ikinä satuta sitä. Sanoin Harrylle, kun olimme tulleet hänen ja muiden poikien kämpille.
- En vois IKINÄ satuttaa Ashiä. Mä rakastan sitä. Harry vastasi.
Ashleyn näkökulma:
- Mä rakastan sitä. Kuulin Harryn sanovan. Olin puoliunessa. Pian tunsin jonkun kantavan minua. Hetken päästä olinkin jollakin pehmeällä -ihan varmasti sängyllä.
- Hyvää yötä. Harry kuiskasi ja pussasi otsaani. Minulle tuli turvallinen olo, mutta Harry ei jäänyt viereeni. Ilmeisesti hän meni alas, sillä muut varmaankin kyselevät mitä on tapahtunut. Itse tuskin oisin jaksanut selittää heille. Toivottavasti Harry sanoi heille etteivät hirveästi kysele.
Harryn näkökulma:
Aamulla:
Heräsin kolinaa, joka tuli ilmeisesti keittiöstä. Nousin hitaasti ylös sohvalta -jolle olin nukahtanut.
- Huomenta. Sanoin Ashille, joka teki aamupalaa.
- Huomenta. Hän vastasi. Kävelin hänen taakseen ja kiedoin käteni hänen vyötärölleen. Pussasin häntä ensin poskelle ja sitten niskaan.
- Harry.. Ash kuiskasi. Hän käänsi päänsä minua kohti ja suuteli minua.
- Wowwow.. jotai rajaa.. nyt on aamu ja te ootte keittiös. Kuulin erittäin tutun äänen. Zayn. Irrottauduimme suudelmasta ja Ash jatkoi aamupalan tekemistä ja minä käännyin kohti pöytää.
- Huomenta!! Kuului kaksi hihkaisua. Lexi ja Lukas.
- Huomenta. Vastasin Ashleyn kanssa yhtä aikaa. Lexi, Lukas ja Zayn istuivat pöytään. Ash toi meille valmiita leipiä ja muroja.
- Mä haluun kaakaoo!! Lukas huusi.
- Älä jooko huuda ku muut nukkuu. Ash sanoi. Hän alkoi tekemään kaakaota. Hän toi kaksi mukia kaakaota. Lexi ja Lukas joivat ne nopeasti ja söivät leivät ja juoksivat kilpaa olohuoneeseen.
- Ohjelmat!! He huusivat yhdessä. Katsoin Zayniin ja hän meni laittaan lastenohjelmat päälle. Ash nousi penkiltä ja vei likaisia astioita tiskikoneeseen ja, kun hän meni ohitseni en voinut vastustaa kiusasta joten 'kaappasin' hänet syliini.
- Hei! Hän naurahti.
- No moi. Vastasin hymyillen. Nousin seisomaan ja Ash laittoi kätensä niskani taakse. Otin hänen takareisistä(??) ja nostin hänet syliini. Lähdin kävelemään kohti yläkertaa. Ash pussasi minua vähän väliä. Juuri, kun olin saanut Ashin huoneen oven auki kuulin toisen tutun äänen:
- Hei!! Nytnyt!! Liian aikaista ja Niall ei oo viel valistanu teitä. Louis sanoi.
- Louis!! Ash kiljahti nauraen. Laskin hänet sylistäni. Ash lähti juoksemaan Louisin perään.
Ashleyn näkökulma:
Lähdin juoksemaan Louisin perään.
- Louis!! Älä puutu mun suhteisiin. Huusin Louisille.
- Sä oot mun pikkusisko. Louis nauroi. Pian sain hänet kiinni ja hyppäsin hänen selkäänsä. Louis meinasi kaatua, mutta ei. Kun olimme rauhoittuneet tarpeeksi päästin Louisin syömään ja itse lähdin takaisin ylös.
Harry oli mennyt huoneeseeni. Kun hän huomasi minut hän virnisti.
Kävelin hänen eteensä ja hän 'kaappasi' minut taas. Makasin hänen päällään, mutta Harry käänsi meidät toisinpäin, eli minä olin nyt Harryn alla. Olimme juuri suutelemassa kunnes joku -taas- keskeytti meidät.
- Mä meen kotii ni tuuks samaa matkaa?? Jess kysyi viattomana.
- Ens kerral hankitaa hotellihuone. Harry mumisi niin, että minä vain minä kuulin sen. Naurahdin hieman ja nousimme ylös.
- Öm.. no jos mä tuun ni nää saa olla hetken rauhas meist. Sanoin.
- Okei. Jess sanoi ja lähti. Käännyin takaisin Harryä päin. Pussasin häntä poskelle.
- Muista varata se hotellihuone. Sanoin vinkaten silmää. Harry vain virnisti enemmän.- Moikka!! Huusin, ennen kuin suljin oven.
Kotona:
Otin kengät pois ja menin suoraa keittiöön. Jääkaappi oli tyhjä.
- Lexi lähetääks kauppaa??
- Joo!! Lexi hihkaisi eteisestä. Hön oli juuri saanut toisen kengän pois. Laitoin omat kengät nopeasti jalkaa ja sitten autoin Lexiä laittamaan kengän jalkaan.
- Mitä sä haluut syödä?? Kysyin Lexiltä, kun kävelimme kauppaan.
- Herkkuja!! Hän hihkaisi. Minä naurahdin ja sanoin:
- Pitäähä sun syödä jotai muutaki ku pelkästää herkkuja.
- Ei. Lexi totesi.
- Ja miksiköhän??
- Herkut on hyviä.
- Nii on mut pitää syyä jotai muutaki. Väittelimme hetken, kunnes tulimme kaupalle. Kiersimme melkein joka hyllyn, joten ruokaa oli jonkin verran tullut otettua. No nämä ainakin riittävät hetkeksi. Kun olimme menossa kassoille Lexi huusi:
- Herkkuja!! Ja juoksi suoraan karkkihyllyille.
- Vaan yks pussi. Totesin. Lexin ei tarvinnut miettiä kauaa, sillä hän rakastaa nallekarkkeja eniten. Hän tuli hymyille minun luokseni ja antoi karkkipussin minulle. Maksoin ostokset ja lähdimme takaisin kotiin.
Kotona(taas):
Olin juuri saanut viimeiset ostokset kaappiin, kun ovikello soi. Katsoin kelloa, se oli seittemän illalla. Kuulin Lexin juoksenvan eteiseen ja menin itsekkin eteiseen. Huomasin oven olevan auki, mutta Lexiä ei näkynyt missään. Hänen kengät olivat eteisessä.
- Lexi!! Huusin. Ei vastausta. Otin avaimet, kännykän ja Lexin hupparin ja itselle laitoin takin päälle. Suljin oven ja lähdin katsomaan, oliko Lexi lähtenyt ulos. Juuri, kun pääsin ulos tunsin jonkun käden suuni edessä ja haistoin pistävän hajun. Sitten pimeni.
//eli joka keskiviikko tulee luku ja joskus saattaa tulla useemminki, pitää nyt kattoo mite me keretää kirjottaa :) ja me mietittii jos kirjotettais yks ficci enkuks?? :)\\
xInka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti